Halloweenkalenteri osa 20: Kekri

Tänään ajattelin puhua hieman kekristä, suomalaisesta vastineesta halloweenille. Kekri (tai keyri tai köyri) on suomalainen syysjuhla, jolloin juhlitaan sadonkorjuun valmistumista ja työvuoden päätöstä. Kekriä on vietetty mikkelinpäivän (29.9.) ja pyhäinpäivän välisellä ajalla.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan on mahdollista, että suomalais-karjalainen kekri-sana olisi sama kuin pohjoissaamen geavri (käyrä olento; sompa; päkiä) ja eteläsaamen gievrie (noitarumpu). Kaikki nämä sanat voivat juontaa juurensa ikivanhasta indoiranilaisesta lainasanasta, jota sanskritin cakrám-sama edustaa. Tämä tarkoittaa vaunun pyörää, auringonkehää tai vuoden kiertoa. Sekä suomen että karjalan kekri liittyy vahvasti vuodenkiertoon, sillä kekrinä ollaan pidetty syysjuhlaa, mutta silloin myös palvelusväen työvuosi ja työsopimus on tullut päätökseen ja heillä on ollut mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa.

Kekri oli railakas juhla, jossa syötiin ja juotiin hyvin, hassuteltiin ja pidettiin hauskaa. Leikittiin, laulettiin ja kerrottiin tarinoita. Tavalliset säännöt unohdettiin ja maailma kääntyi ylösalaisin Palvelusväkikin oli vapaalla. Ruuan loppumista pidettiin huonona enteenä, ja ylenpalttisella syömisellä pyrittiinkin takaamaan runsas sato uudelle vuodelle. Satokauden antimia mässäiltiin urakalla. Juhlapöydässä oli lampaanpaistia, makkaroita, juureksia, puuroja, vellejä ja tuoretta leipää. Viinaa ja olutta juotavana. Ryyppyä otettiin tulevan viljasadon turvaamiseksi.

Uskottiin, että kekrin aikaan vainajat ja henget olivat liikkeellä. Esi-isät saapuivat tarkastamaan viljelysmaita ja heitä piti lepytellä kestitsemällä, jos halusi heidän suojelevan maata. Kekrin aikaan saattoi liikkua myös levottomia vainajia. Nuotiotulia, päreitä ja lyhtyjä sytytettiin tuomaan pimeyden keskelle suojelusta ja valoa. Myös kokkomaisia kekritulia poltettiin. Ihmiset valmistivat pieniä naurislyhtyjä, jotka ovat nykyisessä pyhäinpäivässä korvattu kurpitsoilla.

Halloween pohjautuu samaan sadonkorjuun juhlinnan perinteeseen kuin suomalainen kekri ja halloweenissa ja kekrissä onkin samankaltaisia piirteitä. Suomalaisessa syysjuhlassa on yksi omaperäinen, halloweenista puuttuva perinne, nimittäin kekripukki. Yleensä nuoret leikittelivät pukeutumalla kekripukiksi tai kekrittäriksi. Näiden nimitykset vaihtelevat murrealueiden mukaan. Kekripukit kulkivat ovelta ovelle pyytäen kestitystä. He saivat ryypyn tai kunnon kestityksen. Jos he eivät haluamaansa saaneet, uhkasivat kekripukit rikkoa isäntäväen uunin. Kekripukki oli yleensä pukeutunut nurin käännettyyn turkkiin, johon oli ripustettu erilaisia kiliseviä esineitä. Pukilla oli myös lusikoista tai keritsimistä tehdyt sarvet, ja kasvot oli peitetty tuohinaamarilla. Kekrittäret olivat pukeutuneet valkoisiin vaatteisiin, ja heidän kasvonsa oli peitetty harsolla tai paperilla. Kekrinä mies saattoi pukeutua naisen vaatteisiin ja nainen miehen vaatteisiin. Tämä kuvasti omalta osaltaan maailman ylösalaisin kääntymistä.

Osa kekriperinteistä on siirtynyt vuosien saatossa osaksi joulun ja uuden vuoden juhlinnan perinteitä. Kekriin esimerkiksi kuului ennustukset seuraavalle vuodelle. Nykyään tämä liitetään uuden vuoden aaton perinteisiin. Tämän lisäksi kekripukit ovat muuttuneet joulupukeiksi. Lopulta Coca Cola loi nykyisen punaisiin vaatteisiin pukeutuvan joulupukin. Tätä ennen pukki muistutti (ainakin omasta mielestäni karmaisevaa) kekripukkia.

Kekri oli maatalousyhteiskunnassamme suurimpia juhlia vielä 1800-luvullakin, mutta sen jälkeen syysjuhla alkoi unohtua kansan mielistä. Kansatieteilijä Anna Rauhala arvioi, että tämä osittain johtui kekrin liittymisestä esikristilliseen juhlintaan ja toisena syynä voi olla kekrin profiloituminen sotien jälkeen Maalaisliiton juhlaksi, mikä on voinut näyttäytyä osalle sukupolvista negatiivisena asiana. Onneksi viime vuosina kiinnostus perinteitä kohtaan on kasvanut ja kekriperinnettä on ruvettu elvyttämään eloon. Talonpoikaiskulttuurisäätiö käynnisti vuonna 2009 Kekristä kansanjuhla-hankeen, joka on lisännyt kekritietoa ja edistänyt kekrijuhlien pitämistä ympäri Suomen. Hanke pyrkii uusintamaan ja vakiinnuttamaan kekrin vieton suomalaisena sadonkorjuun, ruuan, valon ja hauskanpidon juhlana. Tärkeänä ovat edelleen lähiruoka, yhteisöllisyys ja mystiikka.

Oletko sinä viettänyt koskaan kekriä? :)

Lähteet:

https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_j-k/kekri

https://kekri.fi/kekri/kekritietoa/

https://kekri.fi/

https://kotiliesi.fi/juhlat/kekri/