Karanteenipäivän asu ja uutta väriä hiuksiin

Tänään luvassa vähän erilaista asukuvaa. Mietin, että kehtaako tällaista "tylsää" asua julkaista, mutta onpahan todenmukainen kuva päivän asusta. Nyt kun olen paljon neljän seinän sisällä, on pukeutumiseni niin erilaista kuin normaaliarkena yleensä. Arkena minulla on melkein aina mekko tai hame päällä, kotona sitten tulee pukeuduttua rennommin. Kyllähän se piristäisi yksinkertaista karanteenielämää, kun laittaisi mekon päälle ja laittautuisi tällaisena kotipäivänäkin aina silloin tällöin. Tähän päivänasuun valikoitui Apocalyptican keikalta ostettu bändipaita ja mustat, housumaiset legginsit. Tykkään ostaa bändipaitoja keikoilta muistoksi ja se on muutenkin hyvä tapa tukea yhtyettä, nykyään kun levynmyynnit on mitä on. Tämä asu on rento ja mukava päällä.

Ensimmäisessä kuvassa hiukset näyttävät tummemmilta kuin oikeasti ovat. Viime viikon keskiviikkona ystäväni tuli luokseni. Oli ihanaa nähdä häntä, olin sen viikon niin yksin kun suurin osa kavereista ei uskaltanut olosuhteiden takia nähdä eikä töitä tai kouluakaan ollut. Mieli oli maassa sen viikon, joten ystävän vierailu piristi todella paljon. Juteltiin monta tuntia ja hän leikkasi ja värjäsi hiukseni. Hän oli saanut paketin marokkolaista hennaa, hiuksista tuli ihanan liekehtivät. <3 Oli ihana hemmotteluhetki! Viime värjäyskerrasta oli jo aikaa, hän värjäsi hiukseni viimeksi marraskuun lopussa. Hiuksiani ei oltu leikattu ikuisuuksiin, olen niin laiska käymään parturissa. Onneksi ystäväni osaa leikata ja värjätä. Muutenkin oli ihanaa, että hän tuli käymään, hän viipyi monta tuntia. Oli ihanaa nähdä kunnolla, eipä tiedä milloin seuraavan kerran nähdään, tämän erikoistilanteen takia.



Nämä kuvat on otettu viime viikon sunnuntaina, kun olin vielä Turussa. Viime viikolla tein viimeiset työvuorot ja tällä viikolla alkoi niin sanottu "loma". Koska yliopisto on kiinni ja töitä ei enää ole, hyppäsin maanantaina junaan ja matkustin veljen luokse Rovaniemelle. Mielummin olen karanteenissa täällä sukulaisten luona kuin yksin kämpässäni Turussa. Ei olisi pää kestänyt sellaista eristystä ja yksinoloa. Tiedän, että tällaisen tilanteen aikana monien mielestä on arvelluttavaa ja tuomittavaa reissata halki Suomen. En minäkään ymmärrä sitä, että lähes karanteenimaisen tilanteen aikana lähdetään etelästä Lappiin laskettelulomalle ja kuormitetaan siellä terveydenhuoltoa. Mutta en näe ongelmallisena sitä, että yksinään lähden perheeni luokse ja jään heidän luokseen karanteeniin.

Olen siis ollut melkein viikon täällä ja aika on mennyt nopeasti. Siskontyttö herää joka aamu kuudelta, joten aikaiset on ollut herätykset minullakin. :D Täällä on vielä talvikelit, ihanaa. Joka päivä on tullut ulkoiltua, ollaan veljentytön kanssa laskettu mäkeä ja koiran kanssa ollaan käyty lenkkeilemässä. Veljellä on suloinen landseer-jätti Masi. Olen tehnyt joka päivä paljon koulujuttuja, torstaina oli myös ensimmäinen verkkoseminaari Zoomissa. Maanantaille pitäisi palauttaa yksi essee ja kahden viikon päästä yksi luku gradusta. Sen lisäksi olisi vielä enkun kurssien loppuun tekeminen. Hommaa siis riittää.

Täällä rauhallisella omakotitaloalueella on vaikea ajatella, että nyt on jonkinlainen poikkeustilanne päällä. Kyllä tällaista rauhallista elämää viettää mielellään kuukauden tai pari, mutta sen jälkeen iskee varmasti kaipuu normaaliin elämään, kouluun, töihin, harrastuksiin ja kavereiden näkemiseen. Pidetään peukkuja, että tilanne normalisoituisi pian. Stay safe!


Kommentit