Pilkullinen mekko päivän asuna

Tässäpä asukuvia viime perjantailta! Oli aika leuto sää, joten tarkenin pyöriä keskustassa ilman villatakkia. Pakkassäillä on pakko laittaa jokin villatakki takin alle, muuten iskee vilu. Tämä mekko on aika lämmin, sillä se on ommeltu suht paksusta neuloksesta. Tämä on yksi ehdoton luottomekkoni, tykkään mekon istuvasta mallista ja hihoista. Vaikka malli on istuva, mekko on silti tosi mukava päällä joustavuutensa takia. Ostin tämän aikanaan UFFilta, taisi maksaa korkeintaan kaksi euroa. Välillä on sen verran tuuria matkassa, että kirppareilta bongaa jotain superkivaa ja josta tulee tärkeä osa omaa vaatekaappia! :) Kuviin laitoin myös jalkaan glitterikorkokenkäni. On aina kivempi ottaa mekon kanssa kuvia, kun on korkkarit jalassa. Olen nämä Italiassa asuessani ostanut H&M:ltä. Näihin kenkiin liittyy hauska tai vähemmän hauska tarina. Italiassa asuessani seurustelin italialaisen miehen kanssa. Itse olin ihan korvia myöten häneen ihastunut ja hän väitti olevansa minuun. Suhde oli tosi myrskyisä ja yleensä suutuin jostain hänen törppöilystään enkä nähnyt häntä vähään aikaan tai vastannut hänen puheluihinsa. Yleensä annoin aina anteeksi ja suhde taas jatkui. Jossain vaiheessa minulla tuli mitta täyteen ja huusin jossain yökerhon parkkipaikalla, että tämä oli nyt tässä kiitos ja hei. :D Harmi vaan, että en muistanut, että hänelle oli jäänyt joitain tavaroitani, ainakin villapaita ja nämä glitterikorkkarit. Pyysin häntä seuraavana päivänä tuomaan minulle tavarani. Ei kuulunut mitään. Lopulta hän vastasi jotain tyyliin joo joo, ei muuta. Sitten yhtenä iltana olin kavereiden kanssa istumassa iltaa ja tämän italiaanoni kaveri kiikutti minulle takaisin glitterkenkäni. Olin vähän että, jaa ei voinut edes itse tuoda. Ja sen lisäksi villapaita puuttui. Sitä en koskaan saanut takaisin, ehkä hän paiskoi sen roskikseen tai jotain, en tiedä. :D Ja kaiken kukkuraksi nämä söpöt korkkarini haisivat aivan pilvelle! Tyyppi varmaan tahallaan polttanut lähellä kenkiä. Joskus myöhemmin sain myös selville, että hänellä oli ollut toinenkin tyttöystävä samaan aikaan kun me seurustelimme. Että sellainen tarina. Tarinan opetus: älä ihastu italiaanoon äläkä jätä hänen luokseen kivoja korkkareitasi. :D (vitsi vitsi, en tuomitse kaikkia italialaisia miehiä)

Meinasin ensin kirjoittaa, että tammikuu on lähtenyt reippaasti liikkeelle, mutta sitten älysin, että kohtahan se jo loppuu. :D Ehkä tämä tuntuu niin tynkäkuukaudelta, koska olin niin pitkään Iisalmessa joululoman vietossa. Viime viikolla olin jotenkin tosi aikaansaamaton tai siltä niin tuntui. Minulla ei ole kokopäivätyötä, mutta tosi harvoin esimerkiksi katson mitään sarjaa tai elokuvaa, vaan yritän tehdä kaikenlaista esimerkiksi opiskella ja saada omaa yritystä eteenpäin. Välillä mietin, että pitäisikö enemmän vaan laiskotella, kun nyt on tällaisessa tilanteessa ettei tarvitse tehdä töitä sen kahdeksan tuntia päivässä. Varsinkin, koska monet työhommat mitä tällä hetkellä teen, ovat todella projektiluontoisia ja välillä töitä sitten on enemmän ja välillä vähemmän. Pitäisi yrittää vaan nauttia niistä päivistä, kun työkalenterissa ei olekaan mitään. Ja en tiedä mistä se fiilis tulee, etten mukamas ole saanut asioita aikaan. Ehkä se tuntuu siltä, koska minulla ei ole kahdeksasta neljään työaikoja. Nyt tammikuussa olen kuitenkin opettanut englantia ja pianonsoittoa, aloittanut yhden isomman kurssisuunnitteluprojektin, ideoinut ja suunnitellut oman italian onlinekurssin ja koittanut myös saada oman verkkokaupan juttuja eteenpäin. Sen lisäksi olen tuskaillut omien nettisivujen kanssa sekä opiskellut markkinointia ja digimarkkinointia. Ehkä se aikaansaamattomuuden fiilis tulee siitä, että en tee töitä kahdeksaa tuntia päivässä, mutta toisaalta saatan illat istua koneella ja viikonloppuisinkin hoidan jotain työhön liittyvää. Toki jos aikatauluttaisin työjutut paremmin, voisin varmasti jättää viikonloput täysin vapaiksi, mutta ei minua ole nyt ainakaan haitannut tehdä jotain pientä juttua viikonloppunakin. Tykkään vapaista aikatauluista. Yleensä voin nukkua rauhassa aamulla ilman herätyskelloa, käydä aamupalan jälkeen salilla ja istua vasta sitten koneen ääreen. Voin keskellä päivää käydä vaikka kävelyllä. Onhan tällaisissa pirstaleisissa töissä omat hyvät ja huonot puolensa. Tiukkojen työaikojen puute on ehdoton plussa, työn tekemisen painottuminen iltaan ja viikonloppuun voi olla miinus ainakin joskus ja pidemmällä aikavälillä.

Mites te, tykkäättekö että teillä on kiinteät työajat vai onko vapaampi työaika teille sopivampi? :)