Maatilan eläimiä ihastelemassa

Heinäkuussa olin viikon Iisalmessa lomalla. Yhtenä päivänä käytiin äitini, veljeni, hänen puolisonsa ja pienen veljentyttöni kanssa läheisellä tilalla ihastelemassa eläimiä. Voisin viettää koko päivän silittelemässä maatilan eläimiä, niin suloisia! <3 Eläintarhat koen yleensä hyvin ahdistavina, mutta tällaiset maatilat ovat kivoja, jos eläimet saavat vapaasti laiduntaa ulkona eivätkä ne ahdistuneena esimerkiksi hakkaa päätä seinään tai muuta mitä usein eläintarhoissa joutuu todistamaan. Vieraillessamme maatilalla oli paahtavan kuuma. Eläimiä ihastellessa ja silitellessä meni kuitenkin useampi tunti. Veljentyttö ihastui eläinten lisäksi myös vanhaan aittaan, joka oli täynnä kaikenlaisia vanhoja leluja ja käyttöesineitä esimerkiksi vanhoja lankapuhelimia. Saatiinkin sitten urakalla houkutella neitiä pois aitasta. :D Eläinten luona vierailun jälkeen mentiin syömään Iisalmen keskustaan. Satamassa on tosi kiva ravintola Olutmestari, suosittelen jos joku kesällä eksyy Iisalmeen! Ravintola on nätillä paikalla ja siinä on iso ulkoterassi. Ilahduin, kun menusta löytyi vegaaninen burgeriannos, se oli tosi hyvä!

On niin ihanaa silittää lammasta tai lehmää ja katsoa sielukkasiin silmiin. Samalla tulen kuitenkin usein surulliseksi, kun ajattelen, kuinka moni tuotantoeläin joutuu elämään kurjan elämän ja joutuu teuraalle ennen aikojaan. Olisi upeaa joskus omistaa sellainen Babe Possun kaltainen maatila, joka olisi täynnä kaikenlaisia eläimiä. Eläimet saisivat elää koko elämänsä onnellisesti tilallani, he eivät koskaan joutuisi teuraaksi. Minusta olisi myös mahtavaa päästä joskus käymään vierailulla Tuulispäässä tai menemään sinne vapaaehtoiseksi. Arvostan tuollaisten eläinsuojelukeskusten toimintaa suuresti, ja haluan tukea niiden toimintaa. Toivon, että jokainen kaupungissa kasvanut pääsee joskus tutustumaan lähietäisyydellä maatilan eläimiin. On hyvä tiedostaa, mistä ruoka tulee ja millaisista eläimistä. Itse olen kasvanut maalla, ja vaikka meidän perheellä ei koskaan ole maatilaa ollut, maatiloja oli meidän kylä täynnä. Nyt ne ovat vähentyneet ja jäljelle jääneet kasvaneet jättimäisiksi. Muistan, kun joskus lapsena oltiin pikkuveljen kanssa naapuria auttamassa ajamassa lehmiä sisälle. Muistan, kun juostiin pelloilla ja yritettiin varoa, ettei astuttaisi avojaloin lehmän kakkaan. Vasikoita oli kiva silitellä, oli hauskaa, kun ne yrittivät imeä sormia. Uuden vasikan syntyessä saatiin aina ternimaitoa mukaan, siitä tuli maailman parasta pannukakkua tai uunijuustoa. Mukavia muistoja. :)

Mikä on sun lemppari maatilan eläin? :)