Let them eat cakes!

Yesterday was such a beautiful day..I felt like dragging my armchair to terrace and have a knitting maraton, enjoying warm wind on my face. It would have been more reasonable to take a book and study for my entrance exams. I applied to study English Philology, but cramming English grammar doesn't interest me very much at the moment, I have never learned English by reading a grammar book, the language has just "absorbed" to me through movies, books and computer games.

I watched Sofia Coppola's movie Marie Antoinette yesterday. I have watched it once before and it isn't so incredible, but THE DRESSES! I could watch the movie over and over again just because its glamour of costumes. Why people don't wear so lovely dresses nowdays? I don't mean that modern clothes are ugly, they just lack that "something". Dresses of 18th and 19th century are my greatest love in the history of costume. Women's dresses were so beautiful, unique, detailed and FEMININE. On the other hand those kind of dresses had their negative sides, I can't imagine that for example Rococo-dresses were very comfortable with their corsets and panniers..I just wonder how many dresses Marie Antoinette-movie's costume designers had to make, there were so may dresses that I lost count already at the beginning of the movie.
  In the movie you can see the Palace of Versailles which is so luxoriously and sonorously beautiful. I wish I had "a house" like that...If it would be possible to travel in time and be a historical character just for one day, I would me Marie Antoinette (of course before French Revolution). I would enjoy the beautiful dresses and luxorious life and parties. However, it is wise to remember that that kind of reckless use of money will have its consequences in the end. Marie Antoinette didn't enjoy diamonds and fancy parties for the rest of her life. Though she was Ludvig XVI's wife it didn't mean that her life was easy. Everyone who knows her story can say that it is a fact. Everyone who are interested in Marie Antoinette, I would like to recommend Carolly Erickson's book The Hidden Diary of Marie Antoinette.

Eilen oli niin kaunis päivä, olisi tehnyt mieli raahata nojatuoli terassille ja pitää neulontamaraton nauttien samalla lämpimistä tuulen henkäyksistä kasvoilla. Järkevämpää olisi kuitenkin tarttua kirjaan ja pitää viime hetken pänttäyssessio, pääsykokeet kun olisivat jo ensi maanantaina enkä ole kahteen viikkoon koskenutkaan pääsykoekirjoihin. Haen opiskelemaan englannin kielistä filologiaa ( kielen tutkimista ja sen sellaista ), mutta englannin kielen pänttääminen ei nyt hirveämmin kiinnosta, en ole koskaan oppinut englantia pänttäämällä, se on vain jotenkin "imeytynyt" minuun elokuvien, kirjojen ja tietokonepelien kautta.

Katsoin eilen Neloselta Sofia Coppolan Marie Antoinette elokuvan. Olen kerran aijemminkin kyseisen leffan katsonut, eikä se niin ihmeellinen ollut juonellisesti, mutta NE PUVUT! Voisin katsoa elokuvan uudestaan ja uudestaan pelkästään sen pukuloiston takia. Miksi nykyaikana ei voida pukeutua noin ihanasti?? En tarkoita, että nykyajan vaatteet ovat rumia, mutta kyllä niistä se "jokin" puuttuu. 1700- ja 1800-luvun puvut ovat suurin rakkauteni pukuhistoriassa, noiden aikojen naisten puvut olivat niin kauniita, yksityiskohtaisia ja NAISELLISIA. Toisaalta onhan niissä huonot puolensakin ollut, tuskinpa esimerkiksi rokokoo-puvut ovat olleet korsetteineen ja vannehameineen kovinkaan mukavia päällä..:D Mietin pää pyörällä, että kuinka monta pukua Marie Antoinette-elokuvan puvustamo on joutunut tekemään, pukuja oli niin lukuisia, että sekosin laskuissa jo elokuvan alussa.
  Elokuvassa näkyvä Versaillesin palatsi on niin ylellisen ja mahtipontisen kaunis. Voi kun sellaisen "talon" omistaisikin...Jos olisi mahdollista matkustaa ajassa ja olla edes yhden päivän ajan joku historiallinen henkilö, haluaisin olla Marie Antoinette (ja siis mieluiten ennen Ranskan vallankumousta). Nauttisin pukuloistosta ja ylellisestä elämästä ja juhlista..Pitää kuitenkin muistaa, että sellaisella järjettömällä tuhlailulla oli lopulta seurauksensa, Marie Antoinette ei nauttinut timanteista ja hienoista juhlista lopun elämäänsä. Ludvig XVI:n puolisona olemisesta huolimatta ei elämä ollut hänelle aina yhtä ruusuilla tanssimista, kuten jokainen hänen elämäänsä perehtynyt sen tietää. Suosittelenkin kaikille Marie Antoinettesta kiinnostuneille Carolly Ericksonin kirjaa Minä, Marie Antoinette.