Sunday, August 4, 2013

Qstock 2013

Viime viikon perjantaina pärähti käyntiin kaksipäiväinen Qstock. Näille festareille osallistuin nyt tänä vuonna kolmatta kertaa, ja aina on ollut hyvä meininki. Onneksi Oulussa asuvasta isosiskosta sai tälläkin kertaa festariseuraa. :)



Saapuessamme festarialueelle päälavalla esiintyi PMMP. Mukanamme oli myös siskoni lapsukaiset. Seurasin keikkaa jonkin aikaa, mutta loppuun asti en malttanut olla, sillä halusin saada hyvät paikat piakkoin alkavalta Kotiteollisuuden keikalta. Olen yhtyeen keikalla ollut kerran aikaisemminkin, joten tiesin mitä olisi tulossa. Hynynen heitti tuttuun tapaansa härskiä läppää biisien välissä ja kysyi koko ajan yleisöltä, että vieläkö teitä pitää viihdyttää. :D Melkein kaikkien biisien aikana tuli hoilattua ääneen, oli kaikin puolin hyvä keikka.



Kotiteollisuuden jälkeen katsastimme Anna Puun keikan siskoni toivomuksesta. En ole koskaan pahemmin kuunnellut laulajattaren tuotantoa, mutta huhh miten se mimmi veti! Huomasi kyllä, että hän nauttii esiintymisestä. Anna Puun jälkeen saattelimme siskon lapset isukkinsa autoon, jonka jälkeen hilluimme festarialueella ja mussutimme metrilakua. Odotin innolla illan viimeistä esiintyjää, Within Temptationia, ja menimme tuntia aikaisemmin lavan eteen saadaksemme hyvät paikat. Tällainen pätkä kun on, niin keikoilla harvemmin näkee mitään jos ei eturivin paikkoja saa. Pääsimme sentään toiseen riviin ja viimein keikka alkoikin. Laulaja Sharonilla on kyllä aivan mieletön ääni ja hyvin veti koko yhtye, oli oikein mieleenpainuva esiintyminen.  Kaikki biisit tunsin, soittivat paljon uusimmalta julkaisultaan The Unforgivingiltä.




Lauantaina iski epäonni, jonka takia jäi neljän aikana alkanut Mokoman keikka väliin. Siskon auto nimittäin hajosi ja jouduimme pyöräilemään 15 kilometriä festaripaikalle. Saavuimme sinne juuri kun Jukka Poika lopetteli esiintymistään. Mokoman lisäksi halusin sinä päivänä ehdottomasti nähdä Amorphiksen ja festareiden pääesiintyjän HIMin. Onneksi Amorphis esiintyi vasta seitsemän aikoihin, joten meillä oli hyvin aikaa kierrellä festarialuetta ja tunti ennen keikkaa menimme varaamaan hyvät paikat. Pääsimme eturiviin, jee! Tämä Amorphiksen keikka oli jo viides näkemäni eikä siinä ollut mitään valittamista, onhan bändi sentään yksi lemppareistani. Yhtye vetää aina sellaisella rutiinilla, biisit esitetään hyvin, mutta koskaan keikat eivät ole olleet sellaisia tajunnanräjäyttäviä. Laulaja Tomi Joutsen ei paljoa ota kontaktia yleisöön, mutta esiintyy muuten hyvin. Ja ahh ne rastat. <3




Yhdeksältä aloitti Eppu Normaali ja seurasimme melkein koko keikan, lähinnä siksi, että halusin saada hyvät paikat Eppujen jälkeen soittavalle HIMin keikalle. Vaikken mikään hirmuinen Eppu-fani olekaan, on mukavaa laulaa ja fiilistellä Baarikärpästä ja muita klassikoita ihmismassan keskellä, yhtye on kyllä mainio livenä. Viimeisten biisien ajaksi he vetivät hauskat hippivaatteet päällensä, harmi että en saanut tarkempaa kuvaa asuista!




Festarit huipentuivat HIMin keikkaan, jota olin pitkään ja hartaasti odottanut. Bändi ei enää moneen vuoteen ole lukeutunut ihan niihin ykkössuosikkeihini, mutta teinivuosina se oli ehdoton number one. Olin viidennellä luokalla kun ostin ensimmäisen HIM-levyni, ja siitä alkoi raskaamman musiikin kuunteluni. Etenkin ensimmäisten levyjen tuotanto on edelleenkin minulle hyvin rakasta. Olin niin onnellinen (ja yllättynyt!) kun yhtye soitti Your Sweet Six Six Six, Wicked Game, It's All Tears (Drown In This Love) ja viimeisenä kappaleena When Love And Death Embrace. <3 

Kiitos Qstock, toivottavasti ensi vuonna taas uudestaan! :)





4 comments:

  1. Oi vitsi, olisin niin halunut nähdä itsekkin Within Temptationin :) Täytyy toivoa, että he tulevat jonain vuonna vielä Suomeen!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli kyllä hyvä keikka, Sharon veti niin tunteella :) Toivotaan kovasti että tulevat tänne uudestaan!

      Delete
  2. Ihana tuo ensimmäinen kuva, söpö asu!:)

    ReplyDelete