Saturday, September 29, 2012

Non, je ne regrette rien


Tänään kävin keskustassa lounaalla erään ystäväni kanssa. Halusimme kokeilla yhtä sushi-ravintolaa, jossa maksettuaan kymmenen euroa saisi syödä niin paljon kuin haluaa. Tykkäsin todella paljon ravintolan sisustuksesta, mutta palvelu oli todella töykeää ja paikka oli täpösen täynnä porukkaa. Ensin meidät ohjattiin neljän hengen pöytään, jossa jo istui yksi pariskunta (minusta vähän tökeröä istuttaa syömään joidenkin tuntemattomien seuraan, jotka ehkä haluaisivat syödä kahdestaan rauhassa..), hetken jälkeen tarjoilija erotti meille isommasta pöytäryhmästä pienen pöydän, jossa voisimme syödä kahdestaan. Istuttuamme paikoillemme tarjoilija tuli hetken päästä ja sanoi, että meidän pitää mennä syömään toiseen pöytään. Hän ei todellakaan kysynyt meiltä, sopiiko se meille, vaan tylysti totesi, että meidän on vaihdettava paikkaa. Olimme ystäväni kanssa ihan ällistyneitä tästä palvelusta (tai pikemminkin sen puutteesta). Tarjoilija ohjasi meidät (taas) uuteen pöytään ja lähti ottamatta tilauksiamme. Siinä me sitten istuimme PUOLI TUNTIA ilman että kukaan tuli kysymään, mitä haluaisimme syödä. Lopulta nälkäisinä ja ärtyneinä nousimme pöydästä ja poistuimme ravintolasta, minulla ei todellakaan ollut enää mitään aikomusta syödä siinä paikassa. Niin tylyä käytöstä argh! Harmi vaan, sillä paikka oli niin kivan oloinen ja olisi ollut mukavaa syödä pitkästä aikaa sushia (kivaa vaihtelua ainaiseen pastaan ja pizzaan..). Olimme sitten todella yllätyksellisiä ja menimme pizzalle..
  Syötyämme itsemme totaalliseen ähkyyn lähdimme kiertelemään kauppoja joksikin aikaa. Löysin pienestä vaateliikkeestä ihanan paidan, jossa on ranskankielinen teksti "Non, je ne regrette rien" (=ei, en kadu mitään). Vaikka en ole samaa mieltä paidan tekstin kanssa, halusin välttämättä ostaa sen koska se on kaunis ja pidän Èdith Piafin esittämästä, samannimisestä kappaleesta ja hänen persoonallisesta äänestään. Jos Piafin elämä tai ranskalaiset elokuvat kiinnostaa, suosittelen katsomaan vuonna 2007 julkaistun elokuvan Pariisin varpunen - Edith Piaf (La vie en rose), jossa Piafia esittää Marion Cotillard. Pidän ranskalaisista elokuvista todella paljon, ne ovat kivaa vaihtelua (omasta mielestäni välillä liian överiksi menevistä) Hollywood-elokuvista. Monet Ranskan maan tuotokset ovat positiivisesti outoja ja ihastuttavia (kuten Amelie <3) ja muutenkin ranskan kieli on niin kaunista. <3

English translation:

Today I went to eat lunch with my friend in the centre. We wanted to try one sushi restaurant, where you could eat as much as you like after paying 10 euros. I really liked the place's decor but the service was rude and there were lots of people there. Waiter asked us to change table many times (and he spoke not-so-politely) and after sitting and waiting for half an hour without any service, we decided to leave the place and go somewhere else. Suprisingly we went to eat pizza..
  After eating we went for shopping. I found very nice t-shirt where is written in French "Non, je ne regrette rien" (=No, I don't regret anything). Though I don't agree with the text, I think the shirt is pretty and I like the Èdith Piaf's song and her unique voice. If you are interested in knowing more about Piaf and if you like French films, I recommend the movie "La vie en rose" (2007), where Piaf is played by Marion Cotillard. I adore French movies, they are so different than ones made in Hollywood, many of them are positively weird and lovely (like Amelie <3) and besides, French is so beautiful language.
T-shirt Only









No comments:

Post a Comment